Istuin torin laidalla. Lämmittelin penkillä kuin kissa auringon säteistä ja olin vain. Meni hetki ja toinenkin hiljaisuudessa kunnes riemu pulpahti sisälleni. Miten voikin jossain olla vierekkäiset rakennukset niin erilaiset. Kerrokset eivät kohtaa ja mitat voivat olla aivan eri planeetalta. Täällä ei rakennusvalvoja kiellä kaikkea mikä ei ole viivottimella tehty 😀.
Luovan lauantain haasteena on Tunne. Käy katsomassa muidenkin taiteiluja :)
En itse pidä perinteisistä sananlaskuista, koska ne ovat mielestäni jotenkin ikävän sävyisiä. Miksi onni pitäisi piilottaa, miksi itku seuraisi aina iloa, miksi tipahtaa jos kiipeää korkeammalle?
Niinpä olin enemmän kuin iloinen kun Positiivareiden aamuviestissä oli minulle seuraava ehdotus: