sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Pysähtynyt

 


Olen tehnyt pieniä harjoitelmia läpi vuoden, 
moni on jäänyt laittamatta blogiin näytille,
mutta tässäpä tänään valmistunut työ.
Enää syntyy pienikokoisia kuvia, yllä n. 13x16.

Ystävä kysyi viimeksi tavatessa, miksi kuvat ovat aina surullisia.
En tajunnut niin olevan. Olen ajatellut niiden olevan neutraaleja ;-)

7 kommenttia:

  1. Haikeutta kyllä näen tässä kuvassa. Vaan on se kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susu :) Niin, haikeutta tässä saattaa olla. Ehkä se on tunnetila, joka tekee kuvasta elävän. Ehkä nyt löysin oikeat väritkin teokseen.

      Poista
  2. Upea teos! Suurensin kuvan ja katsoin tarkemmin kasvoja. Kauniit kasvot, ilme on mielestäni neutraali. Henkilö on keskittynyt ajatuksiinsa, pysähtynyt. Olet tosi taitava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja :)
      Tämä on aika pieni teos, mutta hienoa, jos suurentamallakin siitä saa selvää. Kiitos kauniista sanoistasi!

      Poista
  3. Todella kaunis ja herkkä työ:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael, tätä työtä oli kiva tehdä. Kohta putkahtaa toinen kuva tänne sivulle :)

      Poista
  4. Osa kuvistasi on hirmuisen intensiivistä settiä, paljon herkkyyttä. En sanoisi surullinen, enempi elämän nurjan puolen hyväksynyt ja sehän nyt on hieman surullista.. ;)
    Auringonpalvojassa on sitä herkkyyttä, aika avoin kuva, paljas, rehellinen. Hyvää hyvä!!!

    VastaaPoista